Suomessa tänään keskiviikkona alkava poliittinen lakko on osa Euroopassa juuri nyt voimistuvaa lakkoliikehdintää, arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat.
– Lakkoja ja työtaisteluita on nyt Euroopassa enemmän kuin vuosikymmeniin, sanoo vanhempi tutkija Peter Birke saksalaisen Göttingenin yliopiston yhteydessä toimivasta sosiologisesta tutkimuskeskuksesta.
Tilanne on erikoinen, koska samalla kun lakot saavat uutta voimaa, ammattiyhdistysliikkeen yhteys sitä historiallisesti tukeneeseen poliittiseen vasemmistoon heikkenee. Eurooppalainen ay-liike on uuden edessä.
– Lakot eivät johdu siitä, että ammattiliitoilla olisi enemmän valtaa vaan siitä, että niillä on vähemmän valtaa. Ammattiliittojen on pakko lakkoilla. Muuten ne eivät saisi vaatimuksiaan läpi.
Birke puhuu erityisesti Saksasta, jossa oli laajoja työtaisteluita viimeksi viime viikolla. Palkankorotuksia vaatineiden rautatieläisten lakko pysäytti junaliikennettä useaksi päiväksi.
Sama ilmiö on kuitenkin nähtävissä ympäri Eurooppaa.
Työntekijät ja ammattiliitot lakkoilevat Birken mukaan parhaillaan kolmesta syystä:
- Koronapandemia osoitti, että yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla on parannettavaa palkoissa ja työoloissa. Laajoja lakkoja on ollut esimerkiksi Britannian terveydenhuollossa, Saksan liikenteessä ja Viron kouluissa.
- Työelämä on monille muuttunut aiempaa epävarmemmaksi. Taustalla on muun muassa työehtosopimusten nakertaminen, jota vastustavat ammattiliitot esimerkiksi Ruotsin Tesla-lakoissa.
- Poliittisilla lakoilla ay-liike vastustaa hallitusten oikeistolaisia työmarkkinauudistuksia – näin Suomessa ja jossain määrin ainakin Ranskassa.
– Nämä kolme samanaikaista ilmiötä hallitsevat eurooppalaista lakkoliikehdintää. Ja siksi lakkoja on nyt niin paljon, sanoo Birke, joka on itsekin pitkän linjan ay-aktiivi.
Pohjois-Irlannissa julkisten alojen ammattiliitot järjestivät tammikuussa suurimman ulosmarssin 50 vuoteen.
Toinen työmarkkina-asiantuntija nostaa esiin pari muutakin syytä eurooppalaisten lakkoilulle.
Palkat eivät olet nousseet inflaation tahdissa, ja työntekijöille riittää monella alalla kysyntää. Siten heidän neuvotteluasemansa on vahvempi. Näin arvioi Amsterdamin yliopiston työmarkkinasuhteiden professori Paul de Beer.
Ammattiliittojen ja vasemmiston välit rakoilevat
Saksalaistutkija Birken mukaan nykyinen lakkosuma on poikkeuksellinen. Lakkoja on valtavasti eri puolilla mannerta ja pitkälti samoista syistä, mutta ay-liike ei koordinoi niitä yhteisesti.
– Tämä on erikoinen ja outo tilanne. Meneillään on suuri määrä työtaisteluita, mutta niillä ei ole suoraa yhteyttä. Yhdistävä tekijä on taloudellinen ja poliittinen tilanne, Birke sanoo.
Poliittisella tilanteella Birke tarkoittaa sitä, että hallitukset ovat heikentäneet ay-liikkeen keskeisiä historiallisia saavutuksia työmarkkinoilla viime vuosina.
Maanviljelijät lakkoilevat ja osoittavat mieltään monessa maassa hallitusten ja EU:n politiikkaa vastaan.
Maanantaina he tukkivat Pariisiin kulkevan valtatien.
Vasemmistolaiset hallitukset ovat tällä hetkellä vähemmistössä EU-maissa. Vasemmistopuolueiden kannatus on pitkään ollut laskusuunnassa ympäri Euroopan.
Ay-liike ei tutkijoiden mukaan voi enää luottaa siihenkään, että sille löytyisi automaattisesti tukea vasemmistopuolueilta. Ei edes silloin, kun ne ovat vallassa.
– Ammattiliittojen ja poliittisten puolueiden väliset suhteet ovat heikentyneet. Aiempi yhteys ei ole itsestään selvää enää missään Euroopan maassa, sanoo professori de Beer, joka johtaa myös Hollannin ammattiliittojen keskusjärjestöön kytköksissä olevaa tutkimuslaitosta.
Euroopan sosiaalidemokraatit ovat lipuneet 2000-luvulla entistä markkinamyönteisempään suuntaan. Saksassa eri alojen lakot ovat vain lisääntyneet, vaikka maassa on vallassa demarijohtoinen hallitus.
Suomessakaan eivät Sanna Marinin demarijohtoisen hallituksen työllisyystoimet saaneet ay-liikkeeltä pelkkää kiitosta. Marinin hallitus myös rajoitti repivän kiistan jälkeen hoitajien lakko-oikeutta potilasturvallisuuteen vedoten.
Laitaoikeisto puhuttelee duunareita
Vasemmisto on myös keskittynyt yhä enemmän identiteetti- ja ilmastopolitiikkaan. Tutkijoiden arvio on, että se karkottaa perinteisiä duunariäänestäjiä.
– Monet ammattiliittojen jäsenet ovat varsin arvokonservatiivisia, vaikka suhtautuvat talouskysymyksiin vasemmistolaisesti. Kun vasemmistopuolueiden talouspolitiikka on käynyt epäselväksi, moni asettaa toivonsa laitaoikeistoon, tutkija Birke sanoo.
Tuore esimerkki kyseisen äänestäjäryhmän unohtamisesta löytyy myös Suomesta. Yksikään presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ehdokkaista ei Ylen arvokartalla ilmoittautunut vasemmistolaisten arvokonservatiivien ehdokkaaksi.
Hollannissa parlamenttivaalit voitti hiljattain laitaoikeiston Geert Wildersin vapauspuolue. Maahanmuuton vastustamisen lisäksi puolue sanoo ajavansa työväestön etuja, kuten minimipalkan korotusta ja eläkeiän laskemista.
– Kun ideologiset rajat tällä tapaa hämärtyvät, ammattiliittojenkin on vaikea hahmottaa, mikä puolue ajaa niiden etuja ja mikä ei, professori de Beer sanoo.
– Laitaoikeisto on onnistunut argumentoimaan, että maahanmuuttajat uhkaavat keskivertotyöläisen etuja. Vaikka väitteelle on vähän perusteita, se on houkutteleva tarina, johon moni uskoo.
Ay-liikkeen on keksittävä itsensä uudelleen
Työelämä on suuressa murroksessa. Itsensä työllistäminen, teknologian kehitys, tekoäly ja alustatalous muuttavat työntekoa ja työsuhteita valtavasti tulevina vuosina.
Alustatalous tarkoittaa työnteon ja kaupankäynnin toimimista digitaalisten verkkoalustojen välityksellä. Yleinen esimerkki ovat ruokalähettipalvelut, joiden huonot työehdot ovat herättäneet arvostelua viime vuosina.
Hollantilaisprofessori Paul de Beerin mukaan ammattiliitoilla on nyt kaksi vaihtoehtoa. Ne voivat vastustaa muutoksia esimerkiksi vaatimalla, että alustatyön tekijöitä kohdellaan työehtosopimusten piirissä eikä yrittäjinä.
Toinen vaihtoehto on, että ne laajentavat käsitystä siitä, millaisia ihmisiä ammattiliitot voivat edustaa. Niin ne huomioisivat sen kasvavan työntekijäjoukon, joka haluaa määritellä työsuhteensa ja -ehtonsa vapaammin kuin olemalla jonkin yrityksen palkkalistoilla yhteisen työehtosopimuksen piirissä.
Tuhannet lentokenttien työntekijät järjestivät lakon Espanjassa tammikuussa.
Ay-liike kärsii nuorisokadosta, kuten myös sosiaalidemokraattiset puolueet.
Lääkkeeksi liitoille on tarjottu kahta keinoa: kokonaan puoluepolitiikasta irrottautumista ja toisaalta välien uudelleenlämmittelyä vasemmistopuolueiden kanssa.
Saksalaistutkija Peter Birke edustaa jälkimmäistä kantaa. Hänen mukaansa Euroopan lakkoilijoiden vaatimukset paremmista työoloista ja julkisista palveluista ovat pohjimmiltaan poliittisia vaatimuksia, vaikka liitot harvemmin tuovat sitä esille.
Paitsi nyt Suomessa. Täällä tänään keskiviikkona alkava poliittinen lakko on Birken mukaan merkittävä tapaus, johon kannattaa muuallakin Euroopassa kiinnittää huomiota.
– Ammattiliitot ovat jääneet yksin. Niiden täytyy muodostaa kansanliike, tai kymmenen vuoden päästä niitä ei ole enää olemassa.
Videot: Reuters